Runosi:
Kaikki
runot.
Sumuverho
Humalassa variksen valituksesta
tunkkainen syysusva
Yksinäisyys madellen vaeltelee
Painostaa kuu ajatuksiani
kateus noukkii kukkasia
sunnuntain kedolla...
Täyden kuun aikaan
pärskien Tuonelanjokeen
Kuikan ulinaa sumuverhon laskeutuessa
Suossa - Tahmainen, tyyni kaiho
varjo hiipii pursujen taa.
-
Scatha-
Yksin
Taivas, sen hiljaisuus.
Kuulas yö
Arka toivo silmissä leikkii
Kuu katsoo sisimpään
Yksin seison rannalla
Kuu kelmeä paikallaan
Aamulla
Juoksemme yhdessä mereen
Linnun liverrys
Hellä kosketus
Uusi päivä koittaa
-Anu-
Kukkaan puhkeaminen
Täysin hiljaisessa paikassa
Tuulen huminaa
kuulas, tuoksuva Kesä
Veden kuningatar varovaisesti Syö suklaata
tumma ja raivoisa Tähdenlento
Purjehtimaan aavalle merelle
Yksinäinen vaeltaja Tuijottaa ja juoksee pakoon,
päivä, jolloin tapasin mieheni Hiljaisuudessa, luonnon helmassa..
sunnuntaisin
Lentäen Eteenpäin
Meren aaltojen liplatus
Kun on sen totisesti ansainnut
Yksin pimeässä metsässä - terävä ja rosoinen Höyhenen
kevyt
Kun väsyneenä saa painaa pään tyynyyn
Orava
-Hauras varsi-
Terra Incognita
Enkeli - huokaat hiljaa, Rosoinen
rohkea askel
keksi sadonkorjuun
jossain kuoren alla
järjestit aurinko pienen hileen
kuin
Toivo vaelluksen keskelle
- tanssit kevään huopaan
Vielä kohoavat keväiset aamut
tänä yönä kun vaivuin uneen
tunnustan, että ei voisi kiinnostaa vähempaa
en käsittänyt
mistä ajatumassa luoksesi haukkana oon
ja mihin viisainta jäädä ois?
muistan kulkukauppiaat kirkonportailla
rukoukset hallan harmaat kerääntyvät laumoiksi...
mutta sinut mä täysin mistään mitään ymmärrän
mistään mitään ymmärrän toisin kuin
ikinä
mutta kädenlämpöinen tunne runsaasti helisee
se vain helisee ja helisee
enkä tiedä tunnenko sinua enää?
-Anjuska-
Lukija: Luonnos
lämmin mäyräkoira
ristiriita somalla sammalpedillä
mäyräkoira hiipii hämärän tullen kirjahyllyn ääreen
liitäen ja lekutellen
hiljaisessa huoneessa, kirjojen lehdiltä annan
katseen vaeltaa
merenselälle katselen
veden emännän ateria kehrääjän rukin...
kuusenkerkän kirpeyden -
auringonnousun pelargonin kirpeyden
mielen tyyneyttä erämaalinnassa
jos jättää, pitää myös irti päästää tuulen
henkäyksestä kasvoilla
21.05.2022 19:42,
Pienirunoilijatyttötaiteilija: Kiitollisuusruno ystävälle
Merenkohina, lintujen laulu Rauhallinen ja kiireetön Kesä Hitaasti, rauhallisesti Loputtomasti tuhansia tähtiä ja kuu Peuran nukkuu, Kesäloma Esteettömällä ja kauniilla merenrannalla...
Puroon Merenaaltojen kohina ja lintujen laulu Alennusmyyntien aikaan - !
21.05.2022 21:06,
Mikko: Metsä
Sinun luona Tuuli Hidas Kesä Metsä Keinuen Leipoo Tyyni Valoa Metsään Tyttö Nukkuu, Juhannus Rannalla...
Yöllä Liitäen Alas Tuuli Illalla Pimeässä - Sileä Hidas Sinä Perhonen !
21.05.2022 21:26,
Mies: Metsä
Sinun luona Kesäinen tuuli Yhteinen ja hidas Sinnikäs tuuli Kesän valo Kevyesti keinuen Leipoo kakkua Vaahtoavan myrskyisä Sininen välähdys Mieli paikkaan Mies valossa Heilutta lehtiä, Juhannus Yhdessä haaveillen...
Aamulla varhain Kevyesti liitäen Pitkinalas Tuuli Illalla Pimeässä - Silkin sileä Sulavan hidas Sinun hymysi Perhonen !
22.05.2022 04:10,
Käki: Aikaisin aamulla
se on muisto menneisyydestä odotin odotin sen pehmeän huovan alla kuljen ajatusteni virrassa kevyesti poukkoillen sinne tänne kun menneisyys hiipivät tasaisesti lipuu varjojen maassa eteenpäin sinne haluan etsivät erehtymättömän suunnan, kartasta aikaani...
Sulkea silmät ja antaa levon virrata kehoon kuiskii pelottavia enteitä, laskeutuu syömään tunnen nousevan kevään - uudet sanat on levollisen selkeä.
22.05.2022 07:27,
Igor: Kaiselmuksen päivä
viime yönä kun katsoin aamun herkkää soittoa Usein ei ole vapaapäiviä pelkään mistä joutunut luoksesi oon ja mihin tultava ois? seison Trokarit Rööperin sointua Varjot herkät lisääntyvät...
mutta sinut mä elämästä ajattelen ajattelen melkein kuin elämässä mutta elämän varjo ilmaista kuin valoenkeli se vain kuin valoenkeli ja kuin valoenkeli enkä tiedä miten sinua rakastan.
22.05.2022 07:42,
Igor: Olen
rauhassa männyn huokaus Uusi päivä, uusi elämä yö, myrsky lapsuuteni koti pitkin harppauksin silittää sieluani aallot tyynen keskellä toivo, odotus El Doraadoon yön varjo katsoo minuun, Joulun siunaus luonnon soittoa katsellen...
kun aika koittaa pörräten tuolle puolen satakielen laulu yön syvinä tunteina pimeä ja kylmä talvitie - sileän karhea ontto ja hiljainen kaunis uni varjot !
22.05.2022 08:05,
Ivan: ystävä muistaa
kun syksyiset leijailevat lehdet purjehtii ympäriinsä leijuen
askeleen pidemmällä lokkien laulu pienet ja suuret eläimet varovaisesti lukee romaania
Taivaan ääntä kuunnellen syksyn ruska jumalten temppeli kuin polkua etsien juoksee päivää pakoon väräjävä huomisen häivähdys varjoisaan metsään kohtalo piiloutuu varjoihin, joka päivä tyttöni seurassa...
jokainen aamu äärettömyyden rannalla...
kesäisenä iltapäivänä kun sade tuoksuu varoen, hiljaa ylös Taivaan ääriin kuulas kesä
Ivan aaltojen henkäys matka takaisin voi olla tavoite sateessa kadulla - täynnä kirjaimia kuin taivaan kotka kosketus herkkä Mennä!
*Comment* Yllätit kaikki
sateinen kesä
.
|