Runokone - kirjoita itse runosi

runokone icebreaker

Runokone voi antaa ideoita runojen kirjoittamiseen.
Kuka ties´ - jos hyvin käy, teos on jo sinänsä helmi. Kokeile.

Runokoneet :

Runokoneen parhaat - Helmet

Take A Trip.
Löydä tyylisi.
Rakkauslaskuri-ilmainen
Make A Poem!

Runokoneen helmet
Mietelause 28. November

Vastaa kysymyksiin tai vihjeisiin sanalla tai sanoilla, jotka tulevat mieleen.
Älä mieti pitkään - anna luovuutesi viritä esiin. Muista silti netiketti.
Kysymykset antavat vihjeen vastaussanojen taivuttamiseen - ole huolellinen vastatessasi - näin runosta tulee luettavampi.
Jos vastaukset liittyvät johonkin teemaan esimerkiksi otsikkosi aihepiiriin, runosta tulee yhtenäisempi kokonaisuus.
Muista vastata jokaiseen kohtaan, myös nimi/nimimerkki ja otsikko tarvitaan.
Painamalla kysymysten lopussa olevaa "runoksi!" -nappia näet --> alimpana runon, jonka olet kirjoittanut. Älä paina enteriä ennen kuin lopuksi. Jos kumminkin painoit, voit palata runoon "takaisin" nuolella.
Klikkaa siis hiirellä kuhunkin valkoiseen tekstikenttään kirjoittaaksesi vastauksen. Voit käyttää siirtymiseen myös tab -näppäintä.
Runoista julkaistaan tällä sivulla noin 60%. Jos parantelet runoasi (mikä onkin runokoneen alkuperäinen tarkoitus) eli taivutat/lisäät/poistat sanoja ja haluat sen julkaistavaksi täällä paranneltuna, laita postia!.
International version: Make A Poem!

Nimimerkki: *
Runosi otsikko: *

Uuden jään pinta. Millainen?
He muuttivat aikaan.
Antaa valoa:
Kului aikaa ja sitten, jälkeen he eivät enää tavanneet.
Hän käpertyi väsyneenä ja kylmissään
Yllättäen, pinnistellessään hän asian.
Myrskylyhty loi tunnelmaa keskelle.
Poimit hedelmän, sen alla oli oranssi mato.
Sinä siis jääkaapin eilen.
Mikä tai kuka kulkee hiljaisen puiston halki?
Katsot ulos pakastuvaan iltaan:
, lehdetön puu seisoo puutarhassa apeana.
Ota eteenpäin!
En tiennyt, mitä ajatella asiasta, oli levoton ja sekaisin kaikesta.
Katsoin ulos, talvi teki tuloaan:
autojen ikkunat olivat peitossa.
Viimeksi sinä vain sisään ja pälyilit kiinnostuneesti ympärillesi.

Paina nappia, niin runo kirjoitetaan tämän sivun loppuun.
Samalla hyväksyn, että runoni on voidaan julkaista runokoneessa.

Uusimmat runot:

Kaikki runot.

Sumuverho

Humalassa variksen valituksesta
tunkkainen syysusva
Yksinäisyys madellen vaeltelee
Painostaa kuu ajatuksiani
kateus noukkii kukkasia
sunnuntain kedolla...

Täyden kuun aikaan
pärskien Tuonelanjokeen
Kuikan ulinaa sumuverhon laskeutuessa
Suossa - Tahmainen, tyyni kaiho
varjo hiipii pursujen taa.

- Scatha-

Yksin

Taivas, sen hiljaisuus.
   Kuulas yö

Arka toivo silmissä leikkii
   Kuu katsoo sisimpään
Yksin seison rannalla
Kuu kelmeä paikallaan

Aamulla
   Juoksemme yhdessä mereen
   Linnun liverrys

Hellä kosketus
Uusi päivä koittaa

-Anu-

Kukkaan puhkeaminen

Täysin hiljaisessa paikassa

Tuulen huminaa
  kuulas, tuoksuva Kesä
Veden kuningatar varovaisesti Syö suklaata
  tumma ja raivoisa Tähdenlento

Purjehtimaan aavalle merelle
Yksinäinen vaeltaja Tuijottaa ja juoksee pakoon,
päivä, jolloin tapasin mieheni Hiljaisuudessa, luonnon helmassa..

sunnuntaisin
Lentäen Eteenpäin
  Meren aaltojen liplatus
Kun on sen totisesti ansainnut
Yksin pimeässä metsässä - terävä ja rosoinen Höyhenen kevyt
Kun väsyneenä saa painaa pään tyynyyn
Orava

-Hauras varsi-

Terra Incognita

Enkeli - huokaat hiljaa, Rosoinen
rohkea askel keksi sadonkorjuun

jossain kuoren alla

järjestit aurinko pienen hileen
kuin
Toivo vaelluksen keskelle
- tanssit kevään huopaan

Vielä kohoavat keväiset aamut

tänä yönä kun vaivuin uneen
  tunnustan, että ei voisi kiinnostaa vähempaa
en käsittänyt
mistä ajatumassa luoksesi haukkana oon
  ja mihin viisainta jäädä ois?
    muistan kulkukauppiaat kirkonportailla
rukoukset hallan harmaat kerääntyvät laumoiksi...

mutta sinut
mä täysin mistään mitään ymmärrän
   mistään mitään ymmärrän toisin kuin ikinä
mutta kädenlämpöinen tunne runsaasti helisee
    se vain helisee ja helisee
enkä tiedä tunnenko sinua enää?

-Anjuska-

Lukija: Luonnos

lämmin mäyräkoira
    ristiriita somalla sammalpedillä
mäyräkoira hiipii hämärän tullen kirjahyllyn ääreen
liitäen ja lekutellen

  hiljaisessa huoneessa, kirjojen lehdiltä annan katseen vaeltaa
merenselälle katselen
veden emännän ateria kehrääjän rukin...

kuusenkerkän kirpeyden -
auringonnousun pelargonin kirpeyden
  mielen tyyneyttä erämaalinnassa
jos jättää, pitää myös irti päästää tuulen henkäyksestä kasvoilla

23.11.2021 13:42,

annesten: ranta

eilen kun kävelen
  kuinka paljon tiesin
mistä joutunut rantaan oon
  ja mihin kyettävä ois?
    tiedän lapset rannalla
hanhet siniset kulkevat...

mutta sinut mä tästä tiedän
   tiedän tänäänkin kuin koskaan
mutta tyttö syö soi
    se vain soi ja soi
enkä tiedä mik sinua pelottaa.

23.11.2021 17:55,

Jalmari: L




,
...

   -
!