| |
Uusimmat runot:
Kaikki
runot.
Sumuverho
Humalassa variksen valituksesta
tunkkainen syysusva
Yksinäisyys madellen vaeltelee
Painostaa kuu ajatuksiani
kateus noukkii kukkasia
sunnuntain kedolla...
Täyden kuun aikaan
pärskien Tuonelanjokeen
Kuikan ulinaa sumuverhon laskeutuessa
Suossa - Tahmainen, tyyni kaiho
varjo hiipii pursujen taa.
-
Scatha-
17.06.2018 00:30,
Linda
:
X
Roviolla
Kireä paukku
Savuinen Ejakulaatio
Daaniel Rinnuksista nostaen Budia
Lainkuuliainen Terskan nuppi Rappuralliin
Daaniel Polttaa savut,
Aamuyö Mufasalla...
Seksin jälkeen
Huutaen G pisteeseen
Kireä paukku Kun huivi vessassa hulmuaa Kaupan pihalla; Suonikas, Kireä piste
Mufasa
!
17.06.2018 19:18,
AQ: Luonnonhiljaista
metsässä laulua, liplatusta ja huminaa
Rauhallinen helle
Yön Varjo tarmokkaasti lepäilee
armoton pilven hattara maailman kolkkiin
kasteen kuningatar kuopii maata,
juhannusyö Kaupungissa...
hyvällä säällä
leijuen Mereen
laineiden liplatus kun on tarpeeksi aikaa Pimeydessä - rapiseva utuinen hyvä mieli
Hiljaisuus !
18.06.2018 09:18,
Tantantaaa: Sekava runo
linnanmäell miumau
aurinkoinen Ilta
pörriäinen kipittäen nukkuu
sininen tähti hiekkarannalle
kettu syöhunajaa,
juhannus sängyn pohjalla...
kun jaksaa
ilmassa meressä
kellon tikitys aamutuimaan metsässä - pehmeä lentävä ystävyys
etana !
18.06.2018 09:32,
Rose: Vesi
töissä tuulen suhina
sateinen myrsky
Vladimir Puuttin kierimällä nukkuu
sininen tähti kauas
kissa tuijottaa,
Kaikki kotona...
huomenna
lentämällä alas
kissan ääni ei koskaan korkealla - märkä hidas elämä
lintu !
19.06.2018 06:57,
Onnea: Oodi Insinöörille
Itävallassa Linnunlaulu
Aikainen Aamu
Murmeli Nelivedolla Patikoi
Rauhoittava Aurinko Alpeille
Tiina Juoksee karkuun,
Arki Luonnossa...
Aina
Lentäen Alas
Hiljaisuus Ei koskaan Korkealla - Lämmin Nautinnollinen Luonto
Hirvi !
19.06.2018 08:50,
kukkiva: Kanavan rannalla
hyväksyvän vastaanottava nostaa kevyesti ylös
syvä uni kanavan rannalla
nostaa kevyesti ylös lipuu öiselle sillalle, johon rakastavaiset ovat kiinnittäneet lukkojaan
purje liukuu kanavan suulle
lämpimällä hiekalla meren rannalla kevyessä tuulessa puun alla, kaivolla katson kauas ja hengitän syvään
kimaltavaan veteen hoivaan yrttejäni kuunnellen
hanhien airojen ääni sumussa...
meren tuoksun -
illan voissa paistettujen muikkujen tuoksun
saan yhteyden lähellä, merituulessa
nuku yön yi, aamulla tiedät lähelläsi, yheydessä.
19.06.2018 09:04,
kirsikka: kesä
ammoisina aikoina
nautin herkullisen leivoksen sen Koivun alla
ajattelen jouhevasti
kun pilvet tanssivat tyynesti
satumetsässä järven yli
sata suunnan,
Annanko lupaa...
rauhoittuminen
nukkuu, lentää
naavan lentävän kesän
- loma on sateinen.
19.06.2018 09:12,
sade: kirkas sade
keinuva hymy ei ole enää yhtään ystävää
vanhan miehen alistunut katse kanssasi vanhan tehtaan ikkunoiden takana
ei ole enää yhtään ystävää itkee, pitää isää kädestä ovelle
hassu mies seisoo veneessään ja kiskoo kaloja peräjälkeen veneeseen
tuulen huminassa kalakojulla, tuomen oksalla nousen ylöspäin
ihmisten käsiin kasvatan yrttejä kuumalla kasvimaalla
lapsen jäätelöstä on pallo pudonnut linja-autoasemalle tietyön melske...
tuomenn tuoksua -
elokuun kalakeiton tuoksu
nousen ylöspäin ruusuisella tiellä
ota se, mutta jätä, jos se onkin likainen lumpeistani kiinni.
19.06.2018 09:32,
kesäheinä: Bougainvilleat
hän kuulee yhä ne kuinka voikaan hän minut tuntea!
vanha kumarainen runonlaulaja pesemässä rantakivellä reikäistä hamettaan punakukkaisilla kuumilla kujilla
kuinka voikaan hän minut tuntea! on kampaajasetä, kulkee kumarassa, nenä miltei maassa tuulisen rannan hotellille, kahdeksanteen kerrokseen, ikkunalle
laikukas lehmä hitaasti jalkojaan nostellen ammuu soisella rannalla
tervan tuoksuisessa venepoukamassa, täältä suopursujen kekseltä kertomukset nousevat kujille öisin kerrottaviksi kuulen ne ja laulan kuin entinen hulllu korkealta rinteeltä alas
katson peilistä sidon sireeneistä tuoksuvan seppeleen
lasten karkkeja, Kiss Kissejä yhä ajaa näkymätön taksi pimeillä kujilla, ottaa mukaansa eksyneen turistin...
sireenien tuokus valtaa puutarhan ja avaa vanhojen aikojen valokuvat -
heinäkuun sänkipoikanen lämpimän leivän tuoksu.
esi-isämme kuulevat meitä korkealla paikalla, puun latvassa, näkötornissa, taivaalla
jos otat, pääset myrksyn silmään, jos jätä, jäät myrskyyn pidä pitkät korvasi naattien alapuolella, jos syöt kasvimaani porkkanoita.
19.06.2018 09:51,
kukkuluuruu: maisema
vanha sirppi, enneen syntymääni taottiin pajassa lammen rannalla jo ennen isääni
juovuin purppurasta sen historian vihreimmät ja laajimman puun alla alla
luen salaisuuksien pyhää kirjaa ajatuset lipuvat kuin vesilukit mielen pinnalla, kaikkiin suuntiin niillä on pääsy
kun kehrääjä lehahtaa maantielle ne vetävät sulavasti rakstaita taakkoja laiva purjehtii valkein purjein pitkin valtakuntien rajaa, runoiiat näkevät sen missä liikunkin
ajattomuudessa, aina läsnä, vaikkakin ymmärrämme, että menneinä oikealle vie kuutamoinen polku, mäntyjen reunustama
etsien hevosten idealle itäisessä luonnossa,
aurinko vain lupaa...
Istahtaa syliin, sulkea silmät ja kulkea taaksepäin lapsuuteen
taon kultaisia ja hopeisia koruja sanoista, piente punaiset linnut pyräjtävät puun oksille
tunnen hevosen harjan karhean kosketuksen, kun se ui matalassa järvessä lumpeiden seassa lapsi selässään näen sen makuulle laskeutuvan illalla hetekeksi pellollaan
- ne ovat laulujani on kultainen vilja lainehtii ja vanha kuivaamo kuumentaa jo rukiin jyviä.
19.06.2018 10:51,
kukkura: virtaus
haluaisin olla nyt siellä, mistä halusin niin pois meysässä rasahtaa risu vasan kavion alla
kun maa on kuurassa ja sirreenipensaiden lehdet mätänevät maassa niiden juurilla sataa kovia pisaroita
mäellään, yksinäisenä pieni mummo kuorii perunoita puusta puuhun harakka lentää ravistellen oksia se on herännyt eloon pitkän unen jälkeen
hopeinenn ja rantaan päin aaltoava on meri tänään, nyt valonheitin taivaan rannassa pyyhkii meren horisonttia pilvet putoavat meren reunan taakse
aamuhämärissä naarashirvi kulkee multapellon poikki karhunpennut leikkivät suopursuissa suolla,
lauantai-iltana kissallani, liekkiotsasiella oli kirjava turkki...
joen pitkospuille ei-ekenenkään maalle, kielletylle reitille, jota rajamiehet kulkevat aamuin illoin
sammakko potkimassa sykäyksittäin vettä rannan kivien välissä, kaislikon reunassa parvi pieniä kaloja kuin neuloja yhtäkkiä kääntymässä oikealle vesi virtaa rajan taakse
tuulen humina metsän puissa illan suussa, hämärissä sorakuopassa on kylmä tuntu, jännittävää sammaleisen reunan alla - löysin polttolasilla poltetun laudanpätkän vedestä, se on sileä ja vähän limainen, nimikirjaimet: A ja O vesi kuohuu, virta vie kuin joku olisi ottanut jossakin tulpan pois tuon omanarvontuntoni esiin, olen arvokkaampi kuin luullaan
naapurin hevonen köpöttelee pihaan kuin kotiinsa, jokin on hullusti .
19.06.2018 11:12,
kikka
:
liikettä
puuan alla hiljaisuudessa, henkisessä kattohuoneistosa ilman kattoa
yössä kilahtaa kotieläimen kello
kuu nousee huomaamatta, kunnes muuta emme voi enää edes huomata, se syö meiltä maisemaansa meidätkin kun hevosen kavion alla on lapsen vatsa, on eläintä ruha hoputtaa, se ei polkaise
kissa on kulkenut yölä lumessa rappusilta aitan taakse yritetään olla hermostumatta tai pyörretään mutaksielle pikkutielle ja ajellaan rantoja pitkin pidempi tie perille ei hän haluaisi pestä aina näitä loputtoman pitkiä räsymattoja viileässä järvessä
vkarheat vihneet tarttuvat ihoon kalasääskeä näemme vain kerran loppukseästä, jos silloinkaan kynät katoavat kunärosvon mukana kuin vesi pienistä puroista
ajatusten puistossa tuuli pyörittää vanhoja lehtiä yksinäinen vanhus miettii valtiotason asioita kammarissaan, säilöö eilispäivän sanomalehtiä kuin aarteita,
aika pysähtyi tälle öiselle niitylle opettajalla on vapaapäivä...
on paras puhua nyt, kun kukaan ei ole kuulemassa
ystävä puhuu kuin kevätpuro ja retkeilijä nousee kauas tunturille nähdäkseen toisen tunturin, jonne ei muista jo nousseensa
linnunpoika puussa ankeinta on päiväunien jälkeen, kun ei tiedä, mikä päivä ihmisten keskellä virallisten puheitten kaiussa; kivi on sileä ja pyöreä, samanlainen kuin se, jota en voi koskaan koskea, ksoka sitä ei ole olemassa, haluan nähdä veden piirakan tuoksu kun avaan kotioven, sen entisen
pojat pyöräilevät kuuraisella polulla koulun metsässä
!
© W e b S o l m u 2 0 1 8
|
|
